Tie tähtiin - 4.osakilpailu

He B & 80cm

Vilma Aalto - Diamond

Medium (koululuokan kuittaus)

Minttu & Lady Fortuna's Victory
404 sanaa


Oltiin saavuttu eilen melkein koko lehtiksen porukalla Sateen tallille. Todella moni ratsasti hevosillaan kentällä, mutta me käytiin Vallun kanssa 30min kävelyllä maastossa. Ellen oli henkisenä tukena ja otin vähän herralla ravia.


Olin nukkunut koiran unta hotellissa, mutta hetkessä unohdin koko väsymykseni, kun aamulla seiskan aikaa tarkistin kaikki tavarani tallille mukaan ja harjoittelin koulurataa.
Hotelli huoneeseeni koputtaa joku, menin avaamaan oven.
"Huomenta, kyyti tuli just äskön. Ulkona on ihana sää!" Sanoi Ellen minulle hymyillen jonka jälkeen vilkaisin ikkunasta ulos. Ulkona oli Riri, varmaan 8 hengen auton ratissa.

Kiirehdettiin kamojen kanssa ulos. Automatkaa tallille oli vain 10min. Veronica väsyneenä teki autossa kisameikin, Riri jutteli kuinka erilaista täällä oli ajaa mitä Lapissa..
Minea ja Adelie selasi instagramia, ja Rosa harjoitteli stressaantuneena rataa. Emilia piti silmiään kiinni jotta olisi virkeämpi, ja Viveka tarkisteli vieressä ettei tyttö nukahda.


"Perillä ollaan!" Riri huikkaa ja kaikki havahtuvat ajatuksistaan.
Nainen kääntää auton parkkipaikalle ja toivottaa kaikille tsempit.

Ensimmäisenä hain Vallun ulkoa, jonka jälkeen aloin harjaamaan sitä. Kello oli jo 7.45, ja kahdeksalta alkoi kisat. Meillä oli hyvin aikaa, sillä startti oli vasta ysin jälkeen.
Kävin vaihtamassa kisavaatteet sekä harjoittelin ratoja. Silllä välin Ellen oli harjannut Vallun puhtaaksi sekä tehnyt sille sykeröt; onni on omistaa kisahoitaja!

Vallu ei ollut vielä saanut mössöjä, joten annoin ruunan syödä mössöt.
Sitten laitettiin kimolle valkoiset pintelit sekä aloitettiin varustaminen. Kun vihdoin ruuna oltiin varustettu, lähdettiin verkkaamaan kentälle.


Kello oli 8.37. Ellen punttasi minut selkään, sillä jakkara oli juuri varattu. Kenttä oli melkein täynnä ratsukoita, mutta kyllä siellä pystyi harjoitella hyvin. Aluksi kävelin hepalla n. 10min, jonka jälkeen otin ravia sen verran kun mahtui. Vähän myöhemmin kun kenttä oli jo tyhjempi, mahuttiin ottamaan kunnolla laukkaakin. Laukassa Vallu oli tosi kiva, mutta käynnissä vähän hyppelehti, ilmeisesti aitojen ulkopuolella oli peuroja, tai jotain sellasta.
Ennen meidän starttia meni meille tutut Cassandra ja Cassu. Kun Cassu oli mennyt maneesiin, lähdimme kävelemään rakennuksen luokse. Kisahoitajamme Ellen talutti hieman Vallua vierellä, sillä hevonen otti hieman kierroksia kisa-hälinästä.
Sitten olikin meidän vuoro.


Radalla Vallu oli hieman jännittynyt ja aluksi säpsyili jonkin verran, mutta hetikun päästiin laukkaamaan hevonen rentoutui kivasti ja malttoi taipua. Suorituksen jälkeen nousin ulkona pois kimon selästä ja ruuna sai isot taputukset. Sitten vietiin hän talliin, sillä seuraavaan starttiin oli n. 1h 30min aikaa. Kimo sai tallissa porkkanan sekä rapsutteluhetken, jonka jälkeen karattiin katsomaan kisoja buffettiin.


Syötiin buffetissa ruokaa (joka oli muuten todella hyvää!) ja katseltiin ratoja Cassandran, Veronican, Ellenin ja Iiriksen kanssa.
Sitten koululuokat oli ohi ja saatiin arvostelupaperit...

3. Helppo A, taitotaso hard
Sarah Reyes - Fiveofive



Sarah oli päättänyt keskittyä viimeisessä osakilpailussa vain omaan tekemiseen. Effi oli tuntunut hyvältä, eikä sen karvan kiillosta olisi kukaan voinut tietää hoitajansa rikkinäisestä sisimmästä. Latino oli jälleen kerran jäänyt tuijottamaan kaukaisuuteen, kunnes jokin ympäristössä sai tämän napsahtamaan takaisin nykyhetkeen. Ruunikon harja oli letitetty lähes viivottimen kanssa suoraksi ja sen nahkavarusteet kiilsivät puhtauttaan. Sarah tiesi, että kaikki oli valmista hetken päästä alkavaa luokkaa varten.

Effi kulki hermostuneena naisen alla. Tamma tuntui kuumalta, mutta latino ratsasti hevosta liioitellun rennosti verryttelyalueella. Hän teki parhaansa yksinkertaistaakseen ratsastamistaan, saaden sillä sekä itsensä, että Effin keskittymään pieniin asioihin. Korvien asentoon ja hengittämiseen, oikeaan suuntaan ja sulavaan etenemiseen.

Sarahia jännitti ja ahdisti, mutta latino teki kaikkensa pitääkseen ajatuksensa ainoastaan ratsastamisessa. Kilpailuiden jännitys oli tarttuvaa, eikä bruneten tarvinnut kuin keskittyä siihen tunteeseen muiden ylitse. Heidät kuulutettiin radalle, eikä Sarah voinut muuta, kuin hengähtää syvään ja istua Effin ympärille.

Sillä kertaa muistikuvat radalta olivat utuisia, eikä brunette ollut ihan varma miten hyvin tai huonosti heillä oli mennyt. Se tuntui toissijaiselta nyt, kun kaikki satulan ulkopuolelle jätetyt asiat saivat hänet kiinni.
Meripihkan väriset silmät näkivät tutun hahmon kilpailijoiden joukossa, mutta kääntyivät nopeasti takaisin Auburnin rekkaa vasten. Sarah saattoi vieläkin muistaa kuinka toisen kosketus oli kihelmöinyt iholla. Eikä hän halunnut muistaa miltä nuorukaisen huulet olivat maistuneet. Ei nyt, kun latino oli täysin hajalla Thomaksen vuoksi.

Sarah oli saanut Effin hoidettua takaisin rekkaan ja lähti hakemaan itselleen ja tammalle vettä tallista.
"Hei. Alright?" hiljainen, kysyvä ääni kuului bruneten viereltä.
Sarah säpsähti, heilauttaen kädessään olevaa letkua ja sai vettä päälleen suihkun osuessa ämpärin reunaan. Latino sulki silmänsä sekunniksi, yrittäen rauhoittaa itsensä tarpeeksi, jotta pystyisi kohtaamaan Robertin katseen.
"Hei", Sarah lausui ääneen vilkaisten mahdollisimman nopeasti brittiä, kääntäen sitten katseensa takaisin kiduttavan hitaasti täyttyvään ämpäriin saatuaan pullonsa täytettyä. Kysymykseen vastaaminen tuntui huomattavasti vaikeammalta.
"Yeah, you?" latino lopulta sai puserrettua itsestään ulos, kuulostaen omaankin korvaansa hengästyneeltä.

Sarah näki toisen kasvoilta, ettei vastaus ollut mennyt läpi.
"You know, just because it’s small talk, you don’t have to, like, blatantly lie at my face", Robert lausui puolikas hymynkaare huulillaan.
"I feel like you’re avoiding me. I mean, I don’t--tai siis, en tarkoita mitään sillä, eihän me olla mitään best friends for life, mutta musta oli ihan mukavaa kun oli joku, joka ymmärtää kisapaineet ja muuta… I don’t know, ehkä sulla vaan on stressiä, finaalit lähestyy and all, et halua jotain kilpakumppania kärkkymään siihen. I get it. Could’ve mentioned it, though."
Latino puri huultaan.
"Puhutaan kisojen jälkeen, I guess? Or?" Robert jatkoi vielä.

Sarahin katse nousi Robertin silmiin, ennen, kun tämä ehti ajatella sen olevan huono idea. Sillä sitä se todella oli. Älyttömän huono.
"En mä sillä.." latino aloitti sulkien sitten suunsa väkisin. Hän tarvitsi hetken löytääkseen järkeviä lauseita sotkuisesta päästään.

"Kaikki on vain nyt, hankalaa, tiedäthän. Sen lisäksi, että kisat stressaa, niin se, mitä tapahtui, oli liikaa. En olisi ikinä saanut antaa tilanteen päästä niin pitkälle." Sarah huokaisi syvään ja sulki vesihanan viereltään.
"Sori, mulla on nyt vaan vähän.. hirveä viikko takana", latino lopulta puuskahti, laskien katseensa Robertin silmistä.
Vaaleaverikkö pahoitteli.
"It’s not any help, but. Mitä tapahtui? Ei sun ole pakko kertoa, tietenkään", Robert sanoi heiluttaen käsiään.

Sarah yllättyi, nosti katseensa takaisin britin kasvoihin tutkiakseen niitä kunnolla. Latino yritti nähdä merkkejä, jotka kiistäisivät Robertin aidolta kuulostaneet sanat. Pystyisikö hän kertomaan edes pientä osaa totuudesta?
"Ei täällä", Sarah huokaisi lopulta, katsoen ohi käveleviä teinejä, jotka olivat pukeutuneet parhaimpiin ratsastusvarusteisiinsa. Uteliaita korvia oli ihan liikaa.
"Onko sulla aikaa? Jos sua siis oikeasti kiinnostaa tietää."
Robert myöntyi hetken hiljaisuuden jälkeen.

Sarahista ei enää tuntunut hyvältä idealta edes yrittää avautua Robertille. Miehellä tuntui olevan hänestä kovin kiiltävä kuva, eikä totuuden kertominen ainakaan parantaisi vaaleaverikön suhtautumista häneen.
Tallin ovista vasemmalle käännyttäessä oli rauhallisen näköistä, valkoaitaisessa tarhassa söi heinää hevonen ja tarhan päässä alkoi metsäpolku. Sarah pysähtyi tarhan ja metsän väliin, hieroen otsaansa vaivaantuneena.

Robertin katse odotti, latino oli näkevinään hermostuneisuuden silmien takana. Oikeiden sanojen löytäminen tuntui vähintään yhtä hankalalta, kuin valittujen aiheiden päättäminen.

Mitä järkeä oli olla rehellinen ihmiselle, joka pohjimmiltaan halusi vain menestyä kilpailuissa häntä paremmin? Katse hapuili kaikkialle muualle, paitsi Robertin kasvoille. Abuelan sanat rehellisyydestä kaikuivat naisen päässä.
"Mulla on poikaystävä. Oli. En ole ihan varma enää", Sarah möläytti, tuntien puristavan tunteen mahanpohjassaan, Robert oli ansainnut edes siivun totuudesta. Hän ei silti aikoisi itkeä, vaikka tunsikin kaiken kaatuvan niskaansa vauhdilla.
"Meillä on ollut jo pidemmän aikaa selvittämättömiä asioita ja no, lyhyesti kerrottuna, mä olen todella huono selvittämään asioita. Meidän suudelma oli vain viimeinen niitti suhteelle", latino puhui mahdollisimman nopeasti, pitäen katseensa loppuun saakka metsänrajassa.

Varovasti meripihkan väriset silmät siirtyivät tutkimaan Robertin kasvoja.
"Mun ei todellakaan ollut tarkoitus sotkea sua, tai ketään tähän helvetin sotkuun. Joten anteeksi, kaikesta", Sarahin ääni oli varovainen, se värähteli aavistuksen, jos kuunteli tarkasti. Latino kosketti kaulaansa epävarmana sormillaan ja odotti miten Robert saisi hänestä tarpeekseen ja jättäisi hänet hautautumaan yksin suhdesotkuihinsa.

"What?" oli ensimmäinen reaktio, eikä Sarah yllättynyt. Robert naurahti hermostuneena.
"Mistä sä puhut? Eihän me--I wouldn't do that. I mean, I don't mean--Like, I wou--Look", vaaleaverikkö liikehti vaivaantuneena, yritti selvästi koota ajatuksiaan yhteen.
"Mistä sä oikein puhut?" Robert vihdoin kysyi saaden Sarahin entistä enemmän hämilleen. Robertin epäselvät sanat ainakaan helpottaneet tämän ymmärtämistä. Toisen siniset silmät vaikuttivat olevan selityksiä vailla, eikä latino tiennyt miksi tämä oli reagoinut niin.
"Miten niin mistä?" Sarahin kulmien väliin ilmestyi pieni ryppy, joka oli konkreettinen todiste bruneten yrityksestä ymmärtää Robertin kysymyksen kohdetta.
"Mistä suudelmasta sä puhut?" britti kysyi vihdoin ja viimein suoraan.

Latino tuijotti vaaleaverikköä, epäuskoinen ilme kasvoillaan. Oliko toinen ihan tosissaan? Robertin kasvoilla ei kuitenkaan näkynyt piiruakaan ilkikurisuutta tai peiteltyjä tunteita.
Sarah älähti epämääräisesti.
"Seriously?"
Brunette vaihtoi painoa toiselle puolelle ja huokaisi syvään.
"Sä et muista, että mä suutelin sua Lapissa?"
"You what?" Robert kysyi ja Sarah näki, miten toisen kasvot vaihtoivat väriä. Britin katse ei noussut maasta, vaikka brunette olisi halunnut nähdä silmien takana tapahtuvan ajatustyön.

"Mä--Me juotiin aika paljon. Hotellilla. Kirkkaita."

Sarah painoi päänsä alas, tuoden kämmenensä otsalleen. Ei näin voinut käydä kenellekään.
"No kiva", nainen kommentoi, nostaen sitten katseensa takaisin Robertiin.
"No, se ei silti muuta sitä tosiasiaa, että me todella suudeltiin. Baarissa. Hyvin monen Seppeleläisen keskellä. Olipahan ihan hiton hyvät bileet ilmeisesti", Sarah jatkoi, eikä voinut olla kuulostamatta aavistuksen katkeralta. Latino yritti pyyhkiä mielestään Robertin kaljanmakuisen suudelman, josta toisella selvästi ei ollut edes hämäriä muistikuvia.

"Se oli varmasti kivaa", nuorukainen vastasi.
"I mean - I bet it was great and I’m sorry to have missed it", Robert lisäsi kädet kasvojensa peittona, silmät suljettuina.
"I’m sorry that you’ve got a guy, too. You didn’t mention him, ever, though. I wouldn’t fuck anyone over like that if I’d, like, known."

Sarah yritti pitää itsensä edes suhteellisen kasassa kuunnellessaan Robertin sanoja. Hän oli juuri melko varmasti tuhonnut elämänsä ainoan parisuhteen suudelmalla, jota sen toinen osapuoli ei edes muistanut vaihtaneensa.
"Yeah", latino huokaisi tuskastuneena koko tilanteesta.
"En muista sunkaan kertoneen parisuhdestatustasi missään välissä. Eikä sillä olisi pitänyt olla mitään väliä, sillä mehän ollaan vain kavereita. Jos edes sitä, eihän mulla ole edes sun numeroa", Sarah vastasi ja naurahti kuivasti.
"Kieltämättä aika saavutus suudella kilpakumppania niin, ettei se edes muista sen tapahtuneen. Ikimuistoinen ilta", nainen irvisti ja laski kätensä vieressä olevalle valkealle aidalle. Sarahin teki mieli nyppiä puupinnalta nousevia tikkuja, mutta piti sormensa paikallaan.

"Well, I mean. I don’t think I’d go kissing around if I was, you know, in a proper relationship and all. I’m sorry. I’m not trying to, like, blame you. I guess it’s on me. I’m proper fit and all", Robert vastasi irvistäen, nostaen ensin katseensa kohti taivasta ja laskien sitten sen takaisin häneen. Sarah tarkkaili toisen kasvojen profiilia, yrittäen saada selkoa ajatuksiinsa.
"And I did get second place that day. All celebrations were appropriate", Robert sanoi ja nojasi itsekin aitaa vasten.
"I am sorry, though. Are you guys, like, done done? Because of.. me?"

Sarah ei voinut olla virnistämättä vähän Robertin kehuessa itseään. Syvä huokaus karkasi naisen huulilta, kun tämä katsoi brittiä hetken aikaa, siirtäen sitten katseensa nuorukaisen ohitse kaukaisuuteen.
"Luulen, että ollaan. Mä en ainakaan näe miten me voitaisiin enää jatkaa", latino lausahti purren alahuultaan aavistuksen ajatuksissaan.
"He kissed someone else too. In front of me, before all hell broke loose. Mutta ei se sun vika ollut, itsehän mä sua suutelin, eikä toisinpäin", Sarah kertoi siirtäen sitten katseensa takaisin Robertiin.
"Et sä kuitenkaan ollut mikään kostoväline, just so you know. The kiss just.. happened, nothing more."

"Oh, you did? Why?" Robert kysyi hämmentyneen näköisenä.
Sarah vihasi itseään tuntiessaan mahanpohjansa heittävän hieman ympäri.
"I was drunk, you know. You looked cute not dancing on the dancefloor", latino vastasi yrittäen pitää kasvoilleen nousevan virneen kurissa. Hän yritti kuitenkin puhua vakavasta asiasta.
"Oh. I’m not sure I believe in you", Robert vastasi.
"Well, if you really were that drunk, you’ll just have to take my word for it, sassenach", Sarah vastasi hymyillen varovasti.
"I guess. But would you fuckin’ stop calling me that, weirds me out."

"Well. What now?" Robert kysyi lopulta.
Sarah vastasi sinisten silmien katseeseen miettien vastausta.
"Friends?" latino kysyi ojentaen kättään toiselle pieni virne huulillaan.
"Sure", Robert kohautti olkiaan hymyillen ja tarttui tarjottuun käteen.
"After all, it was you who snogged me."
"Piss off", Sarah naurahti ja henkäisi syvään. Hetken ajan nainen uskoi, että hän selviäisi ehkä yhtenä kappaleena keväästä. Latino hymyili arasti, kun kaksikko lähti kävelemään takaisin kilpailualueelle. Hän ei edes säpsähtänyt, kun Robertin olkapää hipaisi omaansa matkan varrella.

1524 sanaa

Lisäarvat 10.4. Hallavassa järjestetystä estevalmennuksesta:

Taso Easy, 60cm
Santtu Aarnipuro – Fifill frá Kievari (2 lisäarpaa)

Ava Pulkkanen – Sysivalkee (2 lisäarpaa)

Anamaria – M.B. Osmi (2 lisäarpaa)

Inari Roihu – Oxeye Daisy (3 lisäarpaa)

Adelie Haapakorpi – Redmond Ringo (3 lisäarpaa)

Taso Medium, 80cm
Nio Luosujärvi – Flying Fonzie (2 lisäarpaa)

Kaisa – Pärren Varro (2 lisäarpaa)

Veronica Berg – Sodalane (2 lisäarpaa)

Emily Andersson – Molly (2 lisäarpaa)

Elina Honkisuo – Celeus Elegans FEI (2 lisäarpaa)

Taso Hard, 100cm
Jesse Lehtoniemi – Heljän Hurmos (2 lisäarpaa)

Reita – Sand Pond (2 lisäarpaa)

19.4. Hallavassa järjestetty kouluvalmennus

helppo C taitotaso easy
Ava – Sysivalkee 2 lisäarpaa
Lotta – Milk’s Favorite Cookie 1 lisäarpa
Santtu – Fifill fra Kievari 2 lisäarpaa
Inari Roihu – Oxeye Daisy 1 lisäarpa
Adelie Haapakorpi – Redmond Ringo 3 lisäarpaa
Edith Lundán – Agnetha ’If 2 lisäarpaa

helppo B taitotaso medium
Ekku Kinnanen – Orange Wood’s Osiris 2 lisäarpaa
Nio Luosujärvi – Flying Fonzie 3 lisäarpaa
Emily Andersson – Molly 1 lisäarpa

helppo A taitotaso hard
Reita – Sand Pond 2 lisäarpaa
Sarah – Fiveofive 3 lisäarpaa
Tia – Stillegaards Garrard 2 lisäarpaa
Robert – Harrit V 2 lisäarpaa
Stella – Betume 2 lisäarpaa
Tinu – Trullin Hämy-Valo 2 lisäarpaa
Jesse – Heljän Hurmos 2 lisäarpaa

vaativa B taitotaso expert
Elyssa – Hallavan Lurjus 2 lisäarpaa
Lydia – Kheops 2 lisäarpaa